Rasvat ovat monista harhakäsityksistä riippumatta tärkeitä elimistölle, joskin oikein ja kohtuullisesti käytettyinä. Ne lisäävät ruokaan makua ja ovat tärkeä energianlähde sekä muun muassa solujen ja hormonien rakennusaine. Rasvat tekevät muun muassa vihanneksista maukkaampia ja lisäävät makunautintoa minkä tahansa ruuan kanssa.
Mitä tyydyttynyt rasva on?
Rasvoja tulee siis syödä, mutta kohtuuden rajoissa, jotta paino pysyisi kurissa. On myös erittäin tärkeää kiinnittää huomiota rasvan laatuun. Yksi rasvan tyypeistä on tyydyttynyt rasva eli tutummin kova rasva, joka ovat tunnetusti huonoksi terveydelle. Sitä pitäisi löytyä ruokavaliosta mahdollisimman vähän. Tyydyttyneet rasvat voivat nostaa kolesteroliarvoja herkästi, ja ne tulisi ennemmin korvata tyydyttymättömillä ja pehmeillä rasvoilla. Kolesteroliarvojen noustessa myös riski sydän- ja verisuonitauteihin kasvaa, puhumattakaan sokeriaineenvaihdunnasta tai verenpaineen noususta.
Pienillä lapsilla moiset taudit tai sairaudet ovat vakavia ja helposti ennaltaehkäistävissä. Valitettavasti moni heistä kärsii jo nuorella iällä korkeasta kolesterolista, joka vaatii jatkuvaa tarkkailua ja hoitoa sekä ruokavalion muutosta, mikä on pienillä ihmisillä erittäin epäsuotavaa ja surullista. Pitääksemme siis huolta kehittyvistä ja oppivista lapsista, on ruokavalion kunnossapito elintärkeää.
Piilorasva voi altistaa
Vaikka yrittäisimmekin vältellä liiallista energiaa, eksyy sitä silti helposti ruokalautaselle, ja sitä kautta elimistöön lähinnä piilorasvan muodossa. Piilorasvalla viitataan rasvaan, joka ei näy paljaaseen silmään. Sitä löytyy kuitenkin useista ruoista, joita saatamme syödä päivittäin ilman sen suurempaa miettimistä.
Pikaruokakulttuuri on maailmalla suuri. Ravinnosta puhutaan paljon, ja myös ruokatrendit muuttuvat jatkuvasti. Aikuiset voivat luonnollisesti valita itse mitä syövät, mutta toisin on lasten kohdalla. Etenkin alle 10-vuotiaat pienokaiset ovat lähes täysin riippuvaisia vanhemmistaan ja syövät, mitä heille annetaan ilman kykyä vaikuttaa ruoan sisältöön ja laatuun. Kotiolojen lisäksi myös tarhat, koulut, kavereilla ja sukulaisilla kyläilyt sekä erilaiset luokkaretket ovat isona osana lapsen päivittäistä ruokaympyrää.
Fakta on, että nykypäivän kasvavat lapset syövät liikaa tyydyttynyttä rasvaa, joka päätyy vatsalaukkuun muun muassa juurikin pikaruoan, tuhtien kastikkeiden, suklaan, leivonnaisten ja kakkujen sekä muiden makeisten muodossa. Kyseessä on kasvava ongelma, johon pitää tarttua hyvissä ajoin. Lasten syöntiä on valvottava enemmän voidakseen edesauttaa terveitä elämäntapoja ja ennaltaehkäistä rasvasta aiheutuvia sairauksia ja olotiloja. Nuorissa on tulevaisuus, emmekä tietenkään halua, että valtaosa päätyy harrastamaan epäterveellisiä elämäntapoja tai jopa sairaalahoitoon liiallisen rasvan kuluttamisen vuoksi.
Lapsen kanssa kannattaa käydä läpi ravintoon liittyvät asiat
Tyydyttynyttä rasvaa löytyy suurimmaksi osaksi liha- ja maitotuotteista, kuten esimerkiksi jokapäiväisestä, jopa harmittomalta vaikuttavasta juustoviipaleesta. Juusto on monelle muun muassa osa päivittäistä ruokavaliota, eikä viipaletta höystäessä edes ajattele sen olevan mahdollisesti epäterveellistä. Lihan ja maidon lisäksi punaisella listalla ovat voi, ranskankerma ja muut rasvaiset maitotuotteet, jotka suorastaan kuhisevat tyydyttyneitä rasvoja.
Lapsille on hyvä opettaa perusasiat erilaisista rasvatyypeistä ja painottaa, ettei makeisia voi syödä joka päivä. On hyvä myös kertoa, ettei aina voi valita sitä herkullisimman näköistä hampurilaista ravintolassa, vaikka kuinka mieli tekisi ja kuinka kaverit moista pyytäisivät. Karkkipäivä esimerkiksi kerran viikossa on toimiva klassikkoratkaisu, joka rajoittaa myös päivittäistä makeanhimoa pitkällä tähtäimellä ja opettaa tärkeän läksyn makean syömisestä ja sen kontrolloimisesta hyvällä tavalla.
Nykypäivänä lapset juhlivat esimerkiksi syntymäpäiviään pikaruokaravintoloissa kavereidensa kanssa. Tuolloin mässäillään niin ranskalaisilla, hampurilaisilla kuin myös sokeripitoisilla virvoitusjuomilla eli tutummin sanottuna limsoilla. Huolestuttavaa on myös se, millaista lapsille suunnattua ruoan markkinointia näkee katukuvassa jatkuvasti lähes päivittäin. Pikaruokaloissa ja jopa junissa näkee mainoksia, joissa lapsille suunnattu menu koostuu hot dogista tai hampurilaisesta, rasvassa tirisevistä ranskanperunoista sekä sokeria tihkuvasta karkkipussista tai jäätelöstä.
Epäterveellisen ruoan yhdistelmän lisäksi vielä ateriaan kuuluva juoma on yleensä virvoitusjuoma vaikkapa paljon harmittomamman veden tai maidon sijaan. Viimeistään tässä vaiheessa on aikuisella vastuu pitää huolta, että lapsi oppii syömään terveellisesti ja viisaasti ilman runsasta piilorasvan määrää sekä turhaa, haitallista painonnousua.
Innovatiivisia opetusmenetelmiä
Mitä tulee annoskokoon, on se syytä pitää kurissa ja rasvaisia, tarpeettomia välipaloja on vältettävä vakavien ongelmien ehkäisemiseksi. Moni lapsista voi nuorella iällä olla toki jokseenkin nirsoja, eikä esimerkiksi vihreiden kasvisten tai vihannesten syönti ole helpoimmasta päästä. Perheessä voidaan kuitenkin keksiä erilaisia tapoja, joilla lapsi saadaan syömään tyydyttyneiden rasvojen sijaan vaikkapa hedelmä tai esimerkiksi porkkana. Täysin tiukalle, kohtuuttomalle ja rasvattomalle linjalle ei ole myöskään syytä lähteä, sillä pitkälle ei nimittäin pötkitä, vaan sellaisella valinnalla tulee helposti seinä äkkiä vastaan.
Ulkona pikaruokaloissa syömisen sijaan perusterve kotiruoka kantaa jo pitkälle ja hieman ennalta suunnitellut vähärasvaiset välipalat, kuten vaikkapa banaanit, omenat, hedelmäiset pirtelöt tai kurkulla höystetyt ruisleivät. Valitettavan monessa perheessä arki voi olla kiireistä, eikä aikaa ole ruoanlaittoon niin paljon kuin toivoisi. Se ei kuitenkaan ole riittävä syy valita helpointa ja niin sanotusti laiskinta tietä ostamalla perheen lapsille valmiita einesruokia. Kaupan valmisruuat, kuten lihapullat, hot dogit, laatikot ja pitkälle jalostetut lihavalmisteet ovat täynnä haitallisia piilorasvoja ja ei-toivottuja, tyydyttyneitä rasvoja.