Moni sairastaa sokeritautia tietämättään

Sokeritauti eli diabetes johtuu haiman insuliinia tuottavien solujen tuhoutumisesta ja sitä seuraavasta insuliinin puutteesta. Diabeteksen päätyypit ovat ykköstyypin diabetes ja kakkostyypin diabetes. Suomessa nämä molemmat muodot ovat yleisiä, mutta kakkostyyppiin sairastuneita on huomattavasti enemmän.

Diabetestyyppien eroavaisuudet

Ykköstyypin diabetesta kutsutaan nuoruustyypin diabetekseksi, ja siinä haiman insuliinia tuottavat solusaarekkeet tuhoutuvat autoimmuuni-ilmiön seurauksena. Tästä muutoksesta seuraa insuliinin puute, jonka seurauksena puolestaan verensokerin määrä suurenee. Ykköstyypin diabeteksen hoitoon on insuliinipistokset, mutta sairastumiseen itsessään vaikuttaa perinnöllisyys. Liikunta ja terveellinen ruokavalio auttavat ehkäisemään lisäsairauksia.

Kakkostyypin diabeteksessa eli aikuistyypin diabeteksessa henkilöllä on jo ennen sairastumistaan ollut niin kutsuttu insuliiniresistenssi, jossa glukoosin siirtyminen verestä soluihin on häiriintynyt. Jotta sokeri saadaan soluihin, joutuu haima koville tuottaessaan insuliinia normaalia enemmän. Tämän seurauksena insuliinia valmistavat solut väsyvät, verensokeri nousee ja diabetes puhkeaa. Perinnöllisyys vaikuttaa osin myös kakkostyypin diabeteksen puhkeamiseen, mutta on harvoin sen ainoa aiheuttaja. Liikunta ja terveellinen ruokavalio ovat oivallisia tapoja estää aikuistyypin diabeteksen puhkeamista.

Diabeteksella on monia muitakin välimuotoja ja erityistyyppejä. Yleisin niistä lienee raskausdiabetes, jossa veren sokeripitoisuus nousee normaalia suuremmaksi raskauden aikana. Siihen saattaa liittyä sikiön liikakasvua ja ennenaikaisen synnytyksen vaara.

Sairauden historiaa

Diabeteksen olemassaolo on tiedetty jo parin tuhannen vuoden ajan, mutta sairauden kaksi eri tyyppiä on myös tiedetty kauan. Nimi diabetes on kreikkalaista alkuperää, sillä se tulee kreikan sanasta “diabaino” eli “kulkea lävitse”. Tällä tarkoitettiin diabeetikoille tyypillistä ominaisuutta, sillä he joivat paljon ja virtsasivat paljon, koska neste ei imeytynyt.

Englantilainen, 1700-luvulla vaikuttanut Matthew Dobson keksi ensimmäisen diabeteksen testausmenetelmän. Saksalainen Paul Langerhans puolestaan löysi vuonna 1869 haiman saarekesolut, jotka nykyään tunnetaan Langerhansin solusaarekkeina. Vasta myöhemmin ymmärrettiin, että nämä solusaarekkeet tuottavat hiilihydraattien aineenvaihdunnalle välttämätöntä ainetta. Aine nimettiin insuliiniksi. Diabeteksen syy selvisi, kun se oli Langerhansin solusaarekkeissa. Niissä huomattiin vika, joka sai aikaan insuliinintuotannon loppumisen.

Vuonna 1921 keksittiin vihdoin toimiva lääke, kun kyseinen insuliini valmistettiin koiran haimasta. Sitä kokeiltiin ensin koiraan, jolta oli poistettu haima. Seuraavana vuonna sitä kokeiltiin ensimmäisen kerran ihmiseen, ja kyseinen koe päättyikin onnistuneesti. Suomeen insuliinia saatiin vuonna 1923, ja vuonna 1925 Suomessakin alkoi sen valmistus. Vielä 1970-luvulle asti diabeetikkojen ruokavaliossa pyrittiin rajoittamaan hiilihydraattien osuutta. Rajoitukset on sittemmin poistettu insuliinin kehittymisen ansiosta, kun verensokerin oma seuranta on tullut mahdolliseksi.

Sairauteen liittyviä oireita

Moni sairastaa diabetesta myös tietämättään. Jos otetaan mukaan diabeteksen kaikki eri tyypit, voidaan sanoa, että sitä sairastaa arviolta noin puoli miljoonaa suomalaista. Tämän vuoksi on hyvä tietää yleisimpiä oireita, joita ykköstyypin diabeteksessa ovat esimerkiksi lisääntynyt jano, painon putoaminen, väsymys ja lisääntynyt virtsaneritys.

Tyypillistä on, että oireet kehittyvät nopeasti viikon, parin aikana. Tauti tulisi huomata ajoissa, sillä jos diagnoosi viivästyy, syntyy niin kutsuttu happomyrkytys, joka on hengenvaarallinen tila ja joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Ykköstyypin diabetekseen sairastutaan yleensä alle 40-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös lapsuudessa tai nuoruudessa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa Suomessa noin 50 000 ihmistä.

Tyypin 2 diabetes yleistyy hurjaa vauhtia, ja se on jo tällä hetkellä yksi tyypillisimmistä pitkäaikaissairauksista Suomessa. Noin 200 000 suomalaista sairastaa sitä myös tietämättään. Se alkaa pikkuhiljaa, mutta oireet eivät ole voimakkaat. Niitä ovat esimerkiksi lihaskouristelut, jalkasäryt, syömisen jälkeinen väsymys ja yleinen uupumus, johon nukkuminenkaan ei tunnu auttavan. Näiden oireiden lisäksi ohimeneviä näön heikkenemisen oireita voi esiintyä. Tyypin 2 diabetes todetaan usein verikokeiden yhteydessä. Siihen sairastutaan yleensä yli 40-vuotiaana, mutta se voi puhjeta myös lapsuudessa tai nuoruudessa.

Hoito

Kaikella hoidolla pyritään myös ehkäisemään diabeteksen lisäsairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien syntyminen. Ykköstyypin diabetesta hoidetaan insuliinipistoksilla ja oikealla ruokavaliolla, jossa hiilihydraattien määrä on avainasemassa.

Tyypin 2 diabetekseen sairastumisen voi välttää perin yksinkertaisilla keinoilla, ja ehkä paras tapa niistä on liikunta. Kun liikkuu puoli tuntia päivässä, vaikkapa kävelylenkillä, vähentää sairastumisen riskiä tuntuvasti. Paino olisi myös hyvä pitää suurin piirtein painoindeksin normaalirajoissa. Ruokavalioon kannattaa sisällyttää kuitupitoisia ruokia ja kasviksia, kun taas nopeasti imeytyvät hiilihydraatit ja kova rasva huonontavat insuliinin eritystä. Tupakointi on myrkkyä myös tässä tapauksessa. Elintapamuutokset eivät aina yksistään riitä vaan tarvitaan myös lääkehoitoa.

Diabetekseen liittyviä olennaisia käsitteitä

Sairauteen liittyy monia keskeisiä termejä, joista yleisimmät ovat seuraavat:

  • Glukoosi on yhtä kuin verensokeri.
  • Insuliini on haiman erittämä hormoni, jonka yhtenä tehtävänä on avata sokerille reitti verenkierrosta soluihin ja tällä tavalla vähentää veren sokeripitoisuutta.
  • Hyperglykemia on korkea verensokeri, joka johtuu insuliinin puutteesta, sen heikentyneestä vaikutuksesta tai molemmista. Oireita ovat jano, tiheä virtsaamisen tarve, väsymys, uneliaisuus sekä näön heikkeneminen.
  • Hypoglykemia tarkoittaa liian matalaa verensokeria. Oireita ovat hikoilu, vapina, aggressiivisuus ja tajuttomuus. Vakavaa hypoglykemiaa kutsutaan myös nimellä insuliinishokki.
  • Nonketoottinen hyperosmolaarinen kooma (NKHK) on kakkostyypin diabeetikolla äkillinen korkeaan verensokeriin liittyvä tilanne, jossa henkilö pitää toimittaa välittömästi sairaalaan.
  • Ketoasidoosi tarkoittaa happomyrkytystä. Elimistöön kertyy tässä tilassa runsaasti ketoaineita, ja siihen liittyy myös vakava kuivuminen, joka aiheutuu yleensä insuliininpuutteesta. Henkilö on tähän tilaan joutuessaan toimitettava sairaalaan.
  • “Pitkä sokeri” on verikoe, jonka avulla seurataan potilaan hoitotasapainoa.